Näin syntyy koti, jossa valo toimii aamusta iltaan – ja vuodenajasta toiseen
Valaistus on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat kodin tunnelmaan enemmän kuin ehkä tulemme ajatelleeksi.
Usein valaistuksesta puhuttaessa ajatukset menevät ensimmäisenä valaisimiin. Millainen riippuvalaisin ruokapöydän päälle? Mihin spotit sijoitetaan? Tarvitaanko olohuoneeseen lattiavalaisin?
Kaunis valaisin voikin olla tärkeä osa sisustusta ja parhaimmillaan koko tilan katseenvangitsija. Mutta valaisin ja valaistus eivät ole sama asia.
Kun suunnittelen tilaa, mietin valoa paljon laajempana kokonaisuutena.
- Millaista luonnonvaloa kotiin tulee?
- Mitä tilassa tehdään?
- Missä valoa tarvitaan ja mitä halutaan nostaa esiin?
- Entä miltä koti näyttää illalla, kun luonnonvalo on poissa?
Hyvä valaistus syntyy näiden asioiden yhteispelistä.
Kaikki alkaa luonnonvalosta
En aloittaisi valaistussuunnittelua valaisimista. Aloittaisin ikkunoista.
Mihin ilmansuuntaan ne avautuvat? Mihin aikaan päivästä aurinko osuu tilaan? Kuinka pitkälle valo pääsee kulkemaan ja jääkö jokin osa kodista luonnostaan hämärämmäksi?
Pohjoiseen avautuvan huoneen valo on erilainen kuin etelään avautuvan. Idän puolella koti herää aamun valoon, lännessä aurinko voi puolestaan tulvia sisään vielä pitkälle iltaan.
Luonnonvalo vaikuttaa myös siihen, miltä kodin värit ja materiaalit näyttävät. Sama maalisävy voi tuntua yhdessä huoneessa lämpimältä ja toisessa huomattavasti viileämmältä. Siksi haluan nähdä materiaalit siellä, mihin ne ovat oikeasti tulossa – mielellään vielä eri vuorokaudenaikoina.
Suomessa tähän tulee vielä yksi tärkeä ulottuvuus: vuodenajat.
Kesällä luonnonvalo voi kantaa kodissa pitkälle iltaan. Marraskuussa tilanne on aivan toinen. Siksi kesällä suunniteltua valaistusta ei pitäisi arvioida vain sen perusteella, kuinka valoisalta koti juuri sillä hetkellä tuntuu.
Valaistuksen pitäisi toimia myös silloin, kun päivä on lyhyt ja suuri osa kotona vietetystä ajasta eletään keinovalossa.
Ajattelenkin, että parhaimmillaan keinovalo jatkaa siitä, mihin luonnonvalo loppuu.
Valoa sinne, missä sitä tarvitaan
Kun luonnonvalo on huomioitu, seuraava kysymys on hyvin käytännöllinen: mitä tässä tilassa tehdään?
Keittiössä tarvitaan hyvää työskentelyvaloa. Sohvan vieressä ehkä lukuvaloa. Kylpyhuoneessa valon pitäisi toimia peilin äärellä. Ruokapöydän ympärillä taas valaistukselta kaivataan usein enemmän tunnelmaa kuin tehokkuutta.
Tästä syystä yksi keskelle kattoa sijoitettu valaisin harvoin ratkaisee koko huoneen valaistusta.
Toimiva valaistus rakentuu kerroksista. On yleisvaloa, työskentelyvaloa, tunnelmavaloa ja valoa, jolla halutaan nostaa esiin jotakin kiinnostavaa.
Kaikkia ei tarvita jokaisessa tilassa samalla tavalla. Eikä kaikkien tarvitse olla yhtä aikaa päällä.
Valolla voi myös sisustaa
Valo ei ole minulle vain tapa nähdä paremmin. Se on myös yksi sisustamisen välineistä.
Valolla voidaan nostaa esiin taidetta, puupintaa, kiveä, verhoja tai vaikka seinän struktuuria. Kun valo tulee oikeasta suunnasta, materiaali voi näyttää aivan erilaiselta kuin tasaisessa yleisvalossa.
Ja aivan yhtä tärkeää kuin valo on varjo.
Minusta kodin ei tarvitse olla tasaisesti valaistu nurkasta nurkkaan. Jos kaikkialla on yhtä kirkasta, tilasta katoaa helposti syvyys. Valoisampien ja hämärämpien kohtien vaihtelu tekee tilasta kiinnostavan – ja usein myös rauhallisemman.
Siksi en myöskään sijoittaisi spotteja kattoon vain siksi, että katossa näyttää olevan sopiva paikka. Ensin kannattaa kysyä: mitä tällä valolla halutaan valaista?
Kun valolla on tarkoitus, lopputuloskin näyttää harkitulta.
Kaiken valonlähteen ei tarvitse näkyä
Epäsuora valaistus on yksi niistä ratkaisuista, joista pidän erityisesti.
Valo voidaan integroida kalusteeseen, hyllyyn, verhokoteloon tai kattorakenteeseen niin, että itse valonlähde jää piiloon. Näemme valon ja sen vaikutuksen tilaan, emme välttämättä sitä, mistä valo tulee.
Kun valo heijastuu katon, seinän tai muun pinnan kautta, tunnelmasta tulee usein pehmeämpi.
Epäsuorassakin valaistuksessa pienillä asioilla on suuri merkitys. Mihin valo suunnataan, kuinka voimakas se on ja saadaanko itse valonlähde todella piiloon?
Parhaimmillaan valo tuntuu olevan osa itse rakennetta.
Entä kelvinit, lumenit ja CRI?
Valaistuksesta puhuttaessa vastaan tulee nopeasti termejä, jotka saattavat kuulostaa teknisemmiltä kuin niiden oikeastaan tarvitsee olla. Tässä on keskeisimmät termit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota valaistuksessa.
Kelvin (K) kertoo valon värilämpötilasta eli siitä, kuinka lämpimältä tai viileältä valkoinen valo näyttää.
2700 K on lämmin ja tunnelmallinen. 3000 K on edelleen lämmin, mutta hieman raikkaampi. 4000 K tuntuu jo neutraalimmalta ja viileämmältä.
En kuitenkaan valitsisi värilämpötilaa vain sen perusteella, että johonkin tiettyyn huoneeseen ”kuuluu” tietty kelvinmäärä. Tila, materiaalit, luonnonvalo ja tavoiteltu tunnelma vaikuttavat kaikki valintaan.
Lumen (lm) kertoo valaisimen tuottaman valon määrän, kun taas lux (lx) kertoo, kuinka paljon valoa päätyy valaistavalle pinnalle. Siksi sama valaisin voi tuottaa hyvin erilaisen lux-määrän riippuen esimerkiksi valaisimen etäisyydestä, sijoituksesta ja valon avautumiskulmasta.
CRI eli värintoistoindeksi kertoo siitä, kuinka luonnollisesti valo toistaa värejä. Tämä on sisustuksen kannalta asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Kun puunsävyt, maalit, tekstiilit ja muut materiaalit on valittu huolella, niiden haluaa näyttävän hyvältä myös illalla keinovalossa.
Valon laatu vaikuttaa tähän yllättävän paljon.
6 vinkkiä lampun valintaan
Sama koti, monta erilaista hetkeä
Valaistuksen ei pitäisi olla vain päällä tai pois.
Olohuone tarvitsee erilaista valoa siivotessa kuin illalla sohvalla istuessa. Keittiössä tarvitaan ruoanlaiton aikana tehokasta työvaloa, mutta illallisen aikana kaikkea sitä valoa ei enää tarvita.
Siksi pidän himmennystä ja erikseen ohjattavia valaistusryhmiä tärkeinä.
Kun yleisvalo, työvalo, epäsuora valo ja koristevalaisimet voidaan sytyttää erikseen, sama tila mukautuu päivän eri hetkiin.
Älyvalaistus tuo tähän lisää mahdollisuuksia, mutta tekniikka ei mielestäni saa olla itse tarkoitus. Sen tehtävä on tehdä asumisesta helpompaa.
Hyvin suunnitellussa kodissa kaikkien valojen ei tarvitse oikeastaan koskaan olla yhtä aikaa päällä.
Ja sitten ne valaisimet
Vasta tässä vaiheessa päästään itse valaisimiin.
Niillä on tietenkin tärkeä rooli sisustuksessa. Riippuvalaisin voi olla ruokailutilan katseenvangitsija, lattiavalaisin osa olohuoneen tunnelmaa ja pieni pöytävalaisin juuri se yksityiskohta, joka tekee nurkkauksesta kutsuvan.
Valaisinta valitessani mietin kuitenkin aina kahta asiaa: miltä se näyttää ja millaista valoa se antaa.
Kaunis valaisin, joka häikäisee suoraan silmiin, ei ole käytössä kovin onnistunut. Toisaalta teknisesti erinomainen valaisin voi olla tilaan väärä, jos sen mittasuhteet tai muotokieli eivät sovi kokonaisuuteen.
Parhaimmillaan nämä kaksi asiaa kohtaavat.
Valaistus kannattaa miettiä ajoissa
Moni valaistukseen liittyvä kompromissi syntyy siitä, että asiaa mietitään liian myöhään.
Jos sähkösuunnitelma on jo tehty, kalusteet tilattu ja katot rakennettu, kaikkia ratkaisuja ei enää voida toteuttaa järkevästi.
Myös kalusteiden todelliset paikat vaikuttavat. Ruokapöydän valaisimen sähköpisteen ei tarvitse olla keskellä huonetta, jos ruokapöytäkään ei tule siihen.
Siksi valaistus kuuluu mielestäni suunnitteluun alusta lähtien – samaan kokonaisuuteen pohjaratkaisun, kalusteiden, materiaalien ja värien kanssa.
Ennen kuin valitset valaisimet, kysy nämä
- Millaista luonnonvaloa tilaan tulee ja miten se muuttuu päivän ja vuodenaikojen aikana?
- Mitä tilassa tehdään ja missä valoa oikeasti tarvitaan?
- Onko siellä jotakin, jonka haluat nostaa esiin?
- Millaisia tunnelmia saman tilan pitäisi pystyä tarjoamaan?
- Voisiko osa valosta tulla jostakin muualta kuin näkyvästä valaisimesta?
- Miten valoja ohjataan?
Näistä kysymyksistä lähtisin liikkeelle ennen ensimmäistäkään valaisinvalintaa.
Hyvää valaistusta ei aina edes huomaa
Ehkä onnistuneessa valaistuksessa parasta on se, ettei sitä välttämättä ajattele.
Tila vain tuntuu hyvältä.
Siellä näkee silloin, kun pitää nähdä. Materiaalit näyttävät siltä kuin niiden kuuluukin. Valoa voidaan lisätä silloin, kun sitä tarvitaan, ja illalla koti saa muuttua pehmeämmäksi ja rauhallisemmaksi.
Ja sama koti toimii sekä valoisana kesäiltana että marraskuun pimeydessä.
Siksi valaistus on minulle paljon enemmän kuin valaisimien valintaa. Se on luonnonvaloa ja keinovaloa, toimivuutta ja tunnelmaa, materiaaleja, valoa ja varjoa.
Se on osa kotia ja sitä elämää, jota siellä eletään.
Kirjoittajasta:
Olen Lea Ylinen, sisustussuunnittelija ja Homeslikeyou-yrityksen perustaja.
Suunnittelen persoonallisia, toimivia ja kerroksellisia koteja, joissa näkyvät asukkaiden oma elämä ja rohkeus tehdä omannäköisiä valintoja. Suunnittelussani yhdistyvät tilankäyttö, materiaalit, värit ja valaistus – kaikki ne elementit, joista kodin tunnelma ja toimivuus lopulta syntyvät.
Valaistussuunnittelu on tärkeä osa työtäni, sillä valo vaikuttaa paitsi siihen, miten tila toimii, myös siihen, miltä värit, materiaalit ja koko koti tuntuvat eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.
Minua innostavat erityisesti vanhan ja uuden yhdistäminen, harkitut yksityiskohdat ja ratkaisut, jotka tekevät kodista aidosti asukkaidensa näköisen.
Homeslikeyou
www.homeslikeyou.com
Instagram: @homeslikeyou
