Kun puhumme esteettömyydestä, ajattelemme usein fyysisiä ratkaisuja ja saavutettavuutta kuten esimerkiksi kaiteita, hissiä tai leveämpiä oviaukkoja. Esteettömyyttä voidaan kuitenkin tarkastella myös aistiympäristön näkökulmasta: millaisena tila koetaan, kuinka helposti se hahmottuu ja kuinka paljon se kuormittaa käyttäjää. Tällöin puhutaan aistiesteettömyydestä.
Aistiesteetön sisustussuunnittelu tarkoittaa tilojen suunnittelua niin, että ne kuormittavat tilan käyttäjän aisteja mahdollisimman vähän ja tukevat erilaisia tapoja kokea ympäristö. Aistiesteetön sisustussuunnittelu on ihmislähtöistä suunnittelua, jossa hyvinvointi asetetaan estetiikan rinnalle.
Aistiesteetön sisustussuunnittelu on keino minimoida ympäristön tuoma aistikuormitus, ehkäistä uupumusta ja tukea palautumista sekä hyvinvointia arjessa. Aistikuormitus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin pystymme keskittymään, muistamaan asioita ja säätelemään omaa toimintaamme.
Aistiesteettömyys kuuluu kaikille
Hektinen arki, sosiaaliset kohtaamiset ja ympäristön erilaiset ärsykkeet kuormittavat aika ajoin meitä kaikkia. Vietämme suuren osan päivistämme aisteille kuormittavissa ympäristöissä kuten esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa julkisissa tiloissa.
Aistikuormaa syntyy mm. sosiaalisista kohtaamisista, erilaisista äänistä, valoista sekä mediasta. Toiset meistä kuormittuvat ympäristön aistiärsykkeistä herkemmin kuin toiset, mutta yhtä lailla kaikkien aivot ja aistit tarvitsevat aikaa ja tilan palautumiselle. Aistiesteettömyys koskettaa ja hyödyntää meitä ihan jokaista.
TASAPAINO JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS
Aistiesteettömissä tiloissa olennaista on, että löydetään tasapaino energian purkamiselle ja rentoutumiselle. Aivoille ja aisteille on tarjottava positiivia virikkeitä kuormituksen purkamiseksi ja palautumisen tueksi.
Aistiesteettömyydessä sisustamisessa otetaankin huomioon makuaistia lukuun ottamatta kaikki perusaistimme eli näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaisti.
Suunnittelussa huomioidaan kaikki aistit tiedostaen tilan käyttäjien aistiherkkyydet ja mieltymykset. Sama tila ei tunnu samanlaiselta kaikille. Suunnittelun tulisikin olla aina käyttäjälähtöistä sekä huomioida myös toimintakulttuuri. Jokainen meistä on yksilö ja kaikilla meillä on omat tarpeemme ja toiveemme ja sen vuoksi aistiesteettömyys voikin tarkoittaa eri asioita eri ihmisille vaikka se noudattaakin tiettyjä suuntaviivoja.
LÄHTÖKOHTANA TILA
Aistiesteetön tila luodaan oikein valituilla materiaaleilla, värimaailmalla, valaistuksella ja akustiikalla.
Suunnittelussa keskeistä on tilan selkeä jäsentäminen:
- miten tilassa liikutaan
- miten toiminnot erottuvat toisistaan
- kuinka helposti käyttäjä hahmottaa tilan: missä hän on ja miten tilaa käytetään.
Tilojen loogisuus ja ennakoitavuus vähentävät stressiä. Kun kulkureitit ovat selkeitä ja tilan hahmottaminen on helppoa, käyttäjä voi keskittyä olennaiseen. Tämä korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, mutta on tärkeää myös kotona. Selkeys tuo myös turvallisuuden tunnetta, mikä voi korostua erityisesti esimerkiksi ikäihmisten kohdalla.
Tilan hahmottamisen lisäksi on keskeistä pohtia, miten kodin eri tiloja käytetään, mitä missäkin tilassa tehdään. On pohdittava myös missä eri toiminnot sijaitsevat ja että eri toiminnoille on riittävästi tilaa ja omaa rauhaa.
On tärkeää, että tila tukee yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Mahdollisuus vetäytyä, valita työskentely- tai oleskelupaikka sekä säädellä omaa aistiympäristöä lisää tilankäyttäjän kokemaa hallinnan tunnetta. Kun tila ei pakota kaikkia käyttäjiä toimimaan samalla tavalla ja samassa ärsyketasossa, se palvelee useampaa tapaa havainnoida, keskittyä ja toimia.
KAIKILLA AISTEILLA
Aistiesteettömyydessä sisustamisessa huomioidaan kaikki aistimme:
- näköaisti – valaistus ja värit, tilan hahmottaminen
- kuuloaisti – akustiikka
- tuntoaisti – materiaalit
- hajuaisti – tuoksut
Näköaisti - valaistus ja värit, tilan hahmottaminen
Näköaisti on usein suurimman kuormituksen kohteena ja siksi se on myös keskeinen huomioitava asia aistiesteettömän tilan suunnittelussa.
Tilat, joissa on voimakkaita kontrasteja, kirkkaita ja/tai vilkkuvia valoja tai paljon visuaalista “hälyä”, voivat tuntua levottomilta ja stressaavilta.
Aistiesteettömässä sisustuksessa suositaankin pehmeää ja epäsuoraa valaistusta, luonnollisia sävyjä ja selkeää tilankäyttöä.
Kuuloaisti - akustiikka
Äänimaailma vaikuttaa suoraan keskittymiseen ja jaksamiseen. Kaikuvat tilat ja jatkuva taustamelu voivat kuormittaa yllättävän paljon. Kovat pinnat, korkeat ja avoimet tilaratkaisut voivat lisätä kaikua ja tehdä ympäristöstä levottoman. Taustalla kuuluvat äänet kuten esimerkiksi ilmanvaihdon hurina, liikenne ja sähkölaitteet, joiden ääntä ei välttämättä tietoisesti huomaa, mutta jotka vaikuttavat alitajuntaisesti hermostoomme.
Akustiikkaan panostaminen – esimerkiksi tekstiilien, mattojen ja akustiikkapaneelien avulla – tekee tilasta miellyttävämmän.
Erityisen tärkeää on tarjota mahdollisuus vetäytyä hiljaiseen tilaan. Kuuloaistin kuormitus on haaste ja erityishuomiota vaativa asia erityisesti työpaikoilla, oppimisympäristöissä ja julkisissa tiloissa. Hiljaisuus ei tarkoita täydellistä äänettömyyttä. Olennaista on, ettei ympäristö vaadi jatkuvaa aistien suodattamista.
Tuntoaisti - materiaalit
Kosketus on aliarvostettu aisti sisustuksessa, sillä usein keskitymme enemmän siihen miltä tilassa näyttää. Pintamateriaalit ja tekstiilit koetaan kuitenkin myös fyysisesti ja se kokemus vaikuttaa aisteihimme. Tuntoaistimme on jatkuvasti aktiivinen ja jos ympäristö tuntuu epämukavalta, hermosto ja aistit kuormittuvat helposti.
Tuntoaisti ei liity vain käsin koskettamiseen. Kehomme reagoi jatkuvasti myös esimerkiksi pintojen kovuuteen, lämpötilaan, ilman kosteuteen, vedontunteeseen, painoon, tekstuureihin ja materiaaleihin.
Materiaalien valinnalla voidaan lisätä turvallisuuden ja mukavuuden tunnetta. Pehmeät, lämpimät ja luonnolliset pinnat ovat usein miellyttäviä, kun taas kovat, kylmät tai karheat materiaalit voivat tuntua epämukavilta joillekin käyttäjille. Toisaalta viileys ja raikas ilma voivat rauhoittaa.
Hajuaisti - tuoksut
Kuten tuntoaisti, myös hajuaisti on koko ajan aktiivinen, vaikka emme tietoisesti kiinnittäisi siihen huomiota. Voimakkaat tuoksut voivat olla monelle kuormittavia. Tuoksut aiheuttavat helposti fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai levottomuutta.
Hajuaisti liittyy vahvasti myös siihen, tuntuuko tila turvalliselta. Tutut tuoksut luovat meille turvallisuuden tunnetta ja epämääräiset tuoksut saavat varuilleen. Aistien kannalta keskeistä on hallinnan tunne – voiko tilan tuoksuun vaikuttaa itse. Tuoksun pitäisi olla lempeä ja helposti poistettavissa, ei koko tilaa hallitseva elementti.
Aistiesteettömässä tilassa ei varsinaisesti tarvitsisi tuoksua miltään erityiseltä. Usein kaikkein miellyttävin kokemus on neutraali ja raikas ilma.
Aistit ovat kokonaisuus
Aistimme muodostavat kokonaisuuden ja vahvistavat toisiaan ja siksi aistiesteettömässä suunnittelussa on tärkeää huomioida aistien kokonaisuus.
Yhden aistin kautta tulevan kuormituksen vähentyminen voi auttaa sietämään toisen aistin kuormittumista. Esimerkiksi jos tilassa on miellyttävä valaistus ja näköaistimme saa levätä, voimme sietää enemmän tilassa melua ilman että kuuloaistimme kuormittuu äärimmilleen.
Aistikuormituksen tunnistaminen
Aistiesteettömässä sisustussuunnittelussa on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat kuormittavat tilankäyttäjän aisteja. Yhtä tärkeää on tunnistaa myös ne tekijät, jotka auttavat palautumaan ympäristön tuomasta aistikuormasta.
Suunnittelun tulee olla käyttäjälähtöistä ja yksilön tarpeet huomioivaa, joten on tärkeää tunnistaa ja kartoittaa tilankäyttäjien kokemuksia. Kun kuormittavat ja palauttavat tekijät tunnistetaan, voidaan tilaa muokata rauhallisemmaksi, ennakoitavammaksi ja käyttäjälleen turvallisemmaksi.
Kartoituksessa voi käyttää apuna erilaisia kysymyksiä ja lomakkeita. Hyvät kysymykset ovat konkreettisia ja liittyvät siihen, mitä ihminen kokee tilassa eri aistien kautta.
Kohti inhimillisempää tilasuunnittelua
Aistiesteetön sisustussuunnittelu ei vaadi välttämättä radikaaleja ratkaisuja, vaan ennen kaikkea herkkyyttä havainnoida, miten tila vaikuttaa ihmiseen. Pienetkin muutokset kuten valaistuksen säätäminen ja materiaalien pehmentäminen, voivat tehdä suuren eron.
Lopulta kyse on yksinkertaisesta asiasta: tiloista, joissa on hyvä olla. Ympäristöistä, jotka tukevat ihmistä sen sijaan, että ne jatkuvasti kuluttaisivat voimavaroja.
Kun ympäristö on ennakoitava ja aistillisesti tasapainoinen, keho ja mieli voi vähitellen siirtyä pois jatkuvasta valppaustilasta. Parhaimmillaan aistiesteetön tila ei kiinnitä itseensä jatkuvasti huomiota. Siellä on vain helpompi olla eikä tila vaadi jatkuvaa sopeutumista tai kuormittavien ärsykkeiden sietämistä.
Kirjoittaja:
Tiina Oilinki, sisustussuunnittelija ja yrittäjä Decorio Design Studio Oy
Olen kokenut ja kuunteleva sisustussuunnittelija, jonka intohimo on auttaa ihmisisä jaksamaan paremmin arjessa – niin kotona kuin töissä.
Erityisosaamistani on aistiesteetön sisustussuunnittelu – Suunnittelen tiloja, joissa käytännöllisyys, estetiikka ja yksilölliset tarpeet kohtaavat.
